We dont need no thought control

Tags: , , , , , , ,

6 kommenttia - “We dont need no thought control”

  1. klo Kirjoittaa:

    Jesh, hienoa että pistit valitusta kasvisruokasysteemistä. Meillä sai lukiossa ottaa ihan kumpaa vaan ja oli kiva, koska en mä viitti kotona vaatia kasvissafkoja.
    Koulussa taas otti kasvista mielellään, kun se vieläpä oli usein maistuvampaa kuin lihavaihtoehto.

  2. Elmeri Kirjoittaa:

    Ei kokeisiin oo pakko lukee. Tulee vaan paha mieli jos uskottelee itelleen niin.

    Enää pari viikkoo! Sitten se on OHI! \o/

  3. Iita Kirjoittaa:

    Klo, monessa koulussa on vissiin oikeesti käytössä sellanen yhtenäinen linjasto, että siitä ottaa mitä haluu! Se kuulostaa tosi jees syteemiltä, mutta se, että ilmoittautuu erikseen erikoisruoansyöjäksi varmaan auttaa kyl hahmottaa tarvittavan ruoan määrää jne. Lisäks meillä lentää ”lihalinjastolla”, josta ite otan esim perunat ja muut eläimettömät tuotteet, lihapullat viereisiinkiin laareihin, et oon oikeesti aika ilonen, että kasvissörsselit pysyy soukemmalla :D
    Elmeri, no ei kyl ookkaan! Yäk, minulla alkaa kolmi vuotinen uusi kökkökausi, mutta dude KESÄ! <33

  4. ientulehdus Kirjoittaa:

    Musta ihmisen suorittamien koulujen määrä ei ole ikinä liittynyt ihmisen älykkyyteen mitenkään. Ahkeruuteen ehkä vähän, mutta kaikista eniten motivaatioon ja haluun lukea jotain, mistä ei pidä. Vaikka opiskelisi jotain, mistä pitää, niin se sisältää aina puolet jotain epämukavaa. Joka pitää lukea, lukea ja lukea. Ei kannata lähteä edes lukioon, jos ei saa pakotettua itseään lukemaan, sillä lukiosta kannattaa jatkaa vain ammattikorkeaan tai yliopistoon – pelkällä lukiolla ei tee mitään. Ja noissa jatkovaihtoehdoissa pitää lukea edelleen ihan vitusti, jälkimmäisessä enemmän. Jos ei jaksa lukea, niin ammattikoulu ja töihin, voi olla varma ettei niissä töissä tarvitse lukea.

    Itse ole mystisesti saanut jotain irti jopa silloin, kun on pitänyt piiskata itsensä lukemaan jotain mikä potkii huolella vastaan (no ok, kielet oli mun heikko kohta, mutta kai nyt yhden alueen saa skipata ilman suurempaa haittaa…). Jotenkin tulee hyvä mieli siitä, että kuitenkin sai aikaiseksi. Ja tietty siitä että jokin on ohi. Ja ehkä silti oppi jotain, sekin on aika mukavaa. Mutta pahinta on se, että lukee tenttiin kaksi viikkoa, ensin pikkuhiljaa ja lopuksi 16h päivässä vikan kahden päivän ajan. Sitä lukee vessassa ja syödessä ja silmät kierossa ja lopettaa kaiken muun elämisen. Vähän niin kuin olisi jäätävät kuukautiskivut kaksi vuorokautta: kaksi päivää pelkkää kärsimystä, kaksi menetettyä päivää pois elämästä. Toisaalta nyt minulla on kiva työ, jonne kävelen hymyillen. Olisi varmaan vittumaista mennä töihin seuraavat 40 vuotta niin, että jokainen päivä potkii vastaan.

  5. Annika Kirjoittaa:

    Kuulostaa tosi tyhmältä tuo teidän koulun kasvisruokakäytäntö, hyvä että valitit. Itellä yläasteella keittiöntädit oli aivan onneissaan, kun ilmoitin olevani kasvissyöjä. ”Vihdoinkin me saadaan tehdä kaikkia kivoja kasvisruokia!”. Olin koulun ainoa vege nimittäin ja ilmeisesti ensimmäinen. Siinä oli sitten vain se, että ymmärrettävästi aina jos oli poissa koulusta, niin piti muistaa ilmoittaa tädeille, etteivät turhaan valmistele kasvisherkkuja siellä. Ammattikoulussa taas meillä piti täyttää jokin ilmoitus erityisruokavaliosta, mutta ei siihen tarvinnut mitään todistella ja se oli lähinnä siksi, että osaavat valmistaa oikean määrän kasvissafkaa. Valitettavasti kaikki nutipäät eivät tätä tajunneet, joten jos sekasyöjillä oli jotain pahaa ruokaa, niin amistolvanat päättivät sitten kyselemättä ottaa paremman näköistä kasvisruokaa, jota niille ei oltu varattu ja sitten kun itse tulit syömään, niin oli tarjolla vain ei-oota. Oli kiva nakertaa näkkäriä siksi, että jonkun mielestä oli pahaa liharuokaa. Eri asia esimerkiksi nyt ammattikorkeassa, missä on maksullinen ruoka ja tarjolla on kaikille myös kasvisruokavaihtoehto, jota on niin paljon ettei se lopu kesken: nyt jopa kannustan ihmisiä kokeilemaan sitä kasvisruokavaihtoehtoa. Mutta se ei ole kiva silloin, jos oikeasti on varattu tietty pieni määrä erikoisruokailijoille, kuten tosiaan meillä oli ammattikoulussa. En itekään mene mitään keliaakikkojen ruokia syömään (vaikka toki, keliakia ei ole vaihtoehto kuten vegetarismi, mutta uskon, että vois tulla itellekin aika kipeä olo, jos seitsemän vuoden tauon jälkeen menisin yhtäkkiä liharuokaa syömään).

  6. Iita Kirjoittaa:

    Ientulehdus, paskaa jaksaa kärsiä jos tietää, että lopputulos on oikeesti tavoittelemisen arvoinen ja siis saa oikeesti iskostettuu sen aivoihinsa, joka syystä x on kovin vaikeeta. Minä en kykene nonstoppina lukemaan jotain, joka ei kiinnosta niinku piirun vertaa ja josta tajuaa vielä vähemmän. Ehkä mulla on myös jotain epävirallisia keskittymisongelmia tai jotain, mutta myös vain paskoja kausia. Oikeasti minua kiinnostaa monet jutut ja on paljon jännää ja kivaa, mut erinäiset aihepiirit tai niiden osa-alueet ei kuulu sinne.

    Annika, kyseessä ei ollut mun oman koulun käytäntö, vaan kaverin koulun, mutta yhtä lailla tyhmä silti :D Eipä rehtori koskaan vastannut minulle, mutta kaippa se silti luki viestini.
    Ihanat keittiötädit! <3 Me jotain puhuttiin, et miks keittäjä-ihmiset suhtautuu usein nii paljo huolimattomammin kasvisruokaan, ku allergioihin. Okei, kuten sanoit, nii esim. keliakia ei oo vaihtoehto ja vakavampi asia, mutta esim. itelle lihansyöminen vaan aiheuttaa oksentamisfiiliksen ellei -refleksin ja en oo ainoo. Kasvissafkaan viskataan lihaliemikuutio (joka tehään jostain naudanlihauutteesta) ja sitä soppa sekotetaan samalla kauhalla ku lihakeittookin ja jossain vaiheessa elämääs sulle tuikataan lautaselle lihaa. Jos on sanonu, ettei syö lihaa, nii ei sitä kiesus sentään sitte syö! Toki on paljon ihmisiä, jotka on uteliaisuudesta tai vaihtelevuudesta tai ihan vaan syyttä osa-aikaisia ja fiilis-vegetaristei, mut siis joo.

Jätä vastaus