I got some kind of hate

EKAKS telsussa sanottiin, että ruotsalaiset on tehneet uuden leffan ja siitäkös olen aivan tosi superonnellinen. Maailman rakkainta on vielä se, että sama heppu on ohjannut mun lempparisvenskaleffan. Voi autuus. Ei voi pistää paremmaksi (paitsi jos siitä vois nähä muutaki ku trailerin jo).

Hm, tämä lienee mahdollisesti viimeinen etukäteisilmoitus superkommentin lähestymisestä, sillä jatkossa se saapunee yllättäin, mutta kuulkaahan nyt siis: jotakuinkin 20 kommentin jälkeen täällä blogissa on 3 500 kommenttia ja tarkoituksenani on täten piirtää jotain tuolle tasaluku-kommentin lähettäjälle. Mikäli olet ennenkin sattunut tuhannes-/viissatas-kommentin lähettämään tai sinä olet minä, niin röyhkeästi aijon ignorata tämän viestin laskuistani.

p.s. saisitte kyl viismontasataa piirustusta myös jos ymmärryttäisitte aivoihin tordesillasin löytöretkeilijöiden sopimukset ja aromaattisten estereiden sekundääriset viivakaavat.

Tags: , , , , , , , , ,

10 kommenttia - “I got some kind of hate”

  1. närhi Kirjoittaa:

    Tuli yks ilta sellanen aatos että kun kerta kaikki havainnoi kokemustensa, arvojensa yms. muokkaamana ja oman elinpiirinsä rajoituksissa maailmaa, on niitä maailmoja olemassa se seitsemisen miljardia.

  2. Iita Kirjoittaa:

    Mitä luultavimmin! Se on oikeasti aivan tosi ihmetyttävää, miten varmaan jokainen näkee kaiken eri tavalla. Onko kellekkään väritkään samanlaisia.

  3. PikkuPikachu Kirjoittaa:

    Luin jostain, että ihmisen geeneissä on semmoinen lauma elämiseen liittyvä juttu joka saa monet automaattisesti kavahtamaan uutta. Sillä ei nyt ketään junttia voi puolustaa, mutta tulipahan mieleen…

  4. Iita Kirjoittaa:

    Uusi taitaa usein kyllä hirvittää. Hassua kun sit jotkut uudet jutut puolestaan vetää ku häkä jengiä puoleensa :-D Meinaan esim. just uudet leffat ja muut semmoset. Jännää kelata kuin ihminen on muka sivistyny ja viisas ja kaikkee, mut silti sillä on säilyny geeneissä jotain tosi primitiivisiä juttuja.

  5. PikkuPikachu Kirjoittaa:

    Mutta eihän siitä kivikaudestakaan ole kauaa kulunut :D

  6. L Kirjoittaa:

    Jeh, Vi är bäst-leffasta mäkin iloitsin. Tai no en tiiä onko hyvä…mutta punk on kai aina jees. Mikäs tää sun lempparisveduelokuva sitte on?

  7. Iita Kirjoittaa:

    Ruotsalaiset elokuvat on mun mielestä aina kovin rakastettavia! Niissä on salaperäistä vetovoimaa.
    Mä en oo ikinä perehtyny ohjaajiin, mutta nyt kun tuon Vi är bäst-ohjaajahepusta puhuttiin, niin tekis mieli ottaa lisää selkoa sen tuotannosta. Varsinkin kun sen nimi on Lukas! Paras nimi :–)
    Lempparisvenskarifilmi on Tillsammans! Kertoo kommuunissa elävistä ihmisistä. Mun on pitäny kattoo se uusiks, mutten oo vielä ehtinyt. Oi, niin ihana <3

  8. L Kirjoittaa:

    Vai Tillsammans:D:D Me katottiin yläasteen ruottintunneilla Moodyssonin elokuvia, just toi Tillsammans, ja sitte Lilja 4-ever ja Fucking Åmål. Silloin ne oli aika ahdistaviakin (tai lähinnä kai Lilja), mutta nykyään mulla on hyvät fiilikset Moodyssonin leffojen suhteen.

  9. kettu Kirjoittaa:

    Kuule, tulevana kirjastotätinä tuli mieleen, että ootko lukenu Marja Björkin uutta kirjaa Poika? En oikein tiedä miksi tuli mieleen että luepa. Se on junior finlandia- ehdokkaana, ja kertoo transsukupuolisesta Makesta, mutta ei se ollu se syy miksi tulit mieleen. Tulit vaan.
    Voi muutkin sen lukea, se on hyvä.

    (Ja jos opettaja vaikka sattuis lukemaan tämän, mitä epäilen, tämä voidaan oikeastaan laskea vinkkaukseksi, ja mun kuuluis saada tästä kurssimerkintä.)

    Kaikki laumaeläimet muuten kavahtaa uutta ja erilaista, koska uusi ja erilainen on potentiaalisesti heikompaa, ja vaarantaa lauman toimivuuden. Järjellä ajattelevien ihmisten ei kuuluis toimia niin, mutta kukapa meistä aina toimis järjellä :/

  10. Iita Kirjoittaa:

    Itse asiassa minäpä olen ehtinyt jo lukea tuon Poika-kirjan! Hyi surku, sen kannessa tyyppi repii jesaria irti ihostaan, se teki onnettomaksi.
    Kiitän kuitenkin tästä vinkkauksesta! Ne on aina tervetulleita :–)

    Kurssimerkinnöistä puhuessasi tuli mieleen, että meinasin suorittaa kirjallisuusdiplomin, mutta enpä ole siihen kyllä tarttunut ja luultavasti se sitten saattapi jäädä unholaan. Hmhm. Ei siitä paljon hupia olisi loppu peleissä ollutkaan. Ois pitäny lukee kirjoja ja sais sit sen kunniaks yhen kurssimerkinnän, ja niitä kirjoja nyt voi luke omaksi ilokseenkin ja ei mun kurssimäärä jää roikkumaan yhestä kurssista. Silti huvittais se! Ehkä täs viel ehtii, we will see.

    Ah, en ole ajatellut lauman toimivuutta ja uuden kavahtamissa samassa aatteessa järjellisesti toisiinsa kytkettyinä!

    Jee, kirjastotätiyys on mahtavaa :—)

Jätä vastaus