Hedelmäasetelemien maalaus tuntu aina henkiseltä kidutukselta

Ikään kuin tulin sanoneenksi jo hyvästit viikoksi-kahdeksi, mutta en näköjään maltannut siltikään pysyä erossa blogista. Siispä tässä vielä teille:

Viimenen kuvistyö tältä lukukaudelta: 20 x 20 cm kokoset maalausalustat, joista ekaan piti leikellä lehtiä ja toiseen maalata jotain, joka ottaa kantaa edelliseen.

Okei nyt tää positiivisuuden pallero sanoo oikeesti heippa ja pakkaa loppuun!

Tags: , , , , ,

4 kommenttia - “Hedelmäasetelemien maalaus tuntu aina henkiseltä kidutukselta”

  1. Wispie Kirjoittaa:

    Hedelmäasetelmat on kyllä hirveää henkistä kidutusta… Vaikka toisaalta helppo on yksinkertaisesta jutusta aloittaa maalaustekniikoiden opettelu, mut silti. Karmeaaa

  2. Iita Kirjoittaa:

    No älä muuta vira! Olin kirjoittamassa, että hedelmäasetelemien maalaus voi olla kivaa jos haluaa harjoitella käden ja silmän yhteiskoordinaatiota tai testailla värejä, mutta ei, ei se kyllä koskaan ole kivaa.

  3. Elmeri Kirjoittaa:

    Mut tiiätkö Vanitas-asetelmat!! Niissä on usein kuolemasymboliikkaa ja mätäneviä hedelmiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanitas
    Musta ehkä hedelmäasetelmien joku pointti on se, et ai että kun ne näyttää hienolta sitten seinällä. Mut tällaiselle välittömään mielihyvään pyrkivälle ”taiteilijalle” ne on kyl vähän… Mitä itseilmaisua se sellainen on? :–o

  4. Iita Kirjoittaa:

    En ollu aiemmin tietonen vanitaksista, mutta pistin kuvahakuun. Nuo on mainiomman näkösiä kuin basic asetelmat, mut siltikin väitän, ettei minkäänlaiset asetelmat oo mun lemppari taidejuttuja

Jätä vastaus