Kastanja taskussa ja herran siunaus tärykalvolla

Ekaks haluun kertoo teille yhestä äärimmäisen kivasta lauantaista, kun sen kerta tuun maininneeksikin tuossa ekassa sarjisruudussa!

Perjantaina pääsin junapummilla (joo sori oon semmonen ilman lottovoittoa jäänyt yhteiskunnan loinen) mun siskon luo ja tehtiin hassua pizzaa ja mä kuuntelin radiosta ruotsinkielistä svengimusaa ja naapureiden puhetta kylpyammeessa. Aamulla söin hassusti muroja ja teetä pahvimukista ja olin kuin kelpo talonmies konsanaan, sillä sain irrotettu siskon kämpän välioven, joka sit kannettiin vinttikomeroon.

Kävellessä keskustaan pääsin hurjan jänniin leikkipuistoihin, joita oli matkan varrella ja maassa oli jopa odottamassa mustekynä, joka on osoittautunut parhaimmaksi kynäksi, jota oon ikinä penaalissani kantanut.

Kaupungilla oli ihan tavattoman paljon söpöjä ihmisiä, jotka nauroi keskenään, oli iloisia ja minä sain tosi monta hymyä. Oli sellainen peikonpoika olo kun istuin torin reunalla nakertamassa eilistä pizzaa pussihousuissani ja heiluttelin päätä musiikin tahtiin. Joku sujautti ohikulkiessaan mun laukkuun nuhjaisen vihkosen, jossa luki ”Jumala rakastaa sinua” ja myöhemmin viereeni istui Fantaa siemaileva 50v. jäbä verkkatakissa ja aloitti keskustelun sanomalla, että ”sulla on persoonallinen lookki”. Hänellä oli kotoisat silmät ja paljon lämpöä niissä.

Rahaa mulla ei iltapäivällä enää ollut (ihan ku ois koskaan muutenkaan), mutta mulla oli mm. POMELO, runoja, ruskeita kirjekuoria ja 4 euron paistinpannu, jonka annoin iskälle. Oli myös kipeät jalat, mutta hei, olin saanut olla jopa pallomeressä, joten kenelle tulisi edes mieleen valittaa sellaisen jälkeen.

Ja vielä tosi kiva juttu: nukun nykysin Timpan kanssa lattialla mun siskon vanhassa huoneessa, ihan huvin vuoksi vain, ja siitä tulee kujeileva olo, varsinkin kun siskon kanssa lauantai-iltana mentiin himaan, eikä se potkinut mua sieltä pois, vaan sanoi hyvää yötä.

turku 1

turku 2

Tags: , , , , , , , ,

10 kommenttia - “Kastanja taskussa ja herran siunaus tärykalvolla”

  1. skjere Kirjoittaa:

    voi, mulle tuli kans kerran pari tyyppiä ihan romahtaneina pyytämään edes vähän rahaa junaan ja onneksi oli käteistä mukana. Yksi parhaista haleista mitä olen saanut.

    Kiva kun olet taas päivitellyt hei! Tsemppiä sulle ihan sikana. Siun päivityksissä on nykyään usein jotain surumielistä tai pahaa oloa, mutta musta on sit tosi hienoa et siellä on melkein kans aina välissä jotain positiivista. Tulee vaan mieleen se, että elämä voi olla rankkaa, mut et kaikki ei ole silti lopullisesti paskaa. Aurinko paistaa risukasaankin-periaate. c:

  2. Rasmus Kirjoittaa:

    Voi Skjere sinä kiva! <3

    Kun mietin tuota junarahanlainaajaa, niin mietin usein laiskasti miten osa porukasta antais rahaa ja osa sanois, ettei rahaa oo, koska aattelee tän rahanpyytäjän olevan huijari. Ok, en oo varma mitä tällä nyt ajoin takaa, mut halusin vaan jakaa, kun tulin ajatelleeks.

    Mä en ite tiedosta mun suruista sävyä (tai sen voimakkuutta) sarjiksissa (varsinkaan nyt kun on ihan kiva fiilis), mutta äsken kun scrollasin vähän blogia alaspäin, niin joo, en voi kyllä kieltää sitä, ettei sen sisältö viime aikoina oo ollu kaikista hilpeintä. Vaan totta tuo risukasa-aurinko asia! Vähäsen onnistuu aina joku lämmittämään ja hymyilyttämään.

  3. Mai Kirjoittaa:

    Jotain ihanaa junailevissa ihmisissä on. Pari vuotta sitten, kun mun exä oli piessy mut, olin odottamassa junaa käpertyneenä ikkunansyvennykseen itkemään kasvot mustelmilla ja toinen silmä muurautuneena kiinni, eräs vanhempi rouva tuli antamaan mulle nenäliinan.
    Vähän myöhemmin joku nuori jätkä tuli kysymään haluisinko mä jotain juotavaa tai syötävää automaatista. Kieltäydyin, mutta silti se toi mulle limpparin. Sit se pyysi mua ulos tupakalle ja sai mut hölmöillä jutuillaan nauramaan, kommentoimatta ollenkaan ilmiselvää piestyä naamaani.
    Tunnen yhä valtavaa rakkautta näitä enkelinkaltaisia olentoja kohtaan. Miten joku jaksaakaan välittää siitä kaikkein kurjimmastakin ihmisrievusta. <3

  4. Rasmus Kirjoittaa:

    Paljon rakkautta sulle ja kohtaamillesi olennoille <3 Erityisesti kohtaaminen limpparintuojan kanssa on täynnä sellaista tarinahenkeä, että se kohtaaminen kannattaa muistaa, ja sen voi kertoa toiselle.

    Jos joku kadulla näyttää olevan pahassa kunnossa, niin toisinaan ihmiset vain kääntää pään pois eivätkä tohdi vaivata onnetonta ihmispoloa. Jos mä oon se tippa linssissä oleva otus, niin en kiellä ettenkö olis kiitollinen omasta tilasta, jonka uteliaat silmäparit mulle suo, mutta jos sieltä seasta joku uskaltaisi tulla tarjoamaan nenänliinaa, niin en sellaista tuuppaisi takaisin sinne ihmismereen.

  5. Auggie Kirjoittaa:

    Kuulostaa ihanalta sun reissu : ) Ja oot niin kiltti kun annoit rahaa! Mut mua vähän ihmetyttää jos rahan pyytäjät ei ite kysy tilinumeroa tai anna yhteystietojaan että vois palauttaa rahan..? 20 euroo kuitenkin on iso raha, ainakin mun mielestä :D Mut ihanaa että pystyit auttaa <3 Kyllä se hyvä palaa aina takasin jossain muotoa muuten.

  6. Rasmus Kirjoittaa:

    Ihana totta vie C: 20 on kyl munkin silmissä semi iso raha, mutta kuitenkin inhimillinen. Oon tottunut, että junalippu maksaa päälle 30 euroa, suhteutan asioita usein siihen :_D Mulla itse asias kävi mielessä pyytää tuolta jannulta jos se vois maksaa rahan joskus takas, mutta kai tuo tilanne oli jotenkin tosi hassu ja spontaani, ettei kumpikaan sit aatellu mitään järkevyyksiä. Sain 40 snt vaihtorahaa, mikä on itsessään jo niin ilahduttavaa ja raha kulkee ja tuolla hetkellä se toinen tyyppi tarvitsi mua enemmän kakskymppistä, joten en oikeastaan harmittele. Ja tosi on tuo, että jollain tavalla hyvä palaa aina takaisin :) Itse asiassa mä oon saanu nii paljo rahaa muilta, että on yhellä tapaa hyvän kierrättämistä olla ite välillä lainaaja, vaikka rahan saajan onkin eri kuin keltä mä oon ite aikaisemmin jotain saanut.

  7. ujo salainen ihailija Kirjoittaa:

    hassua, mietin tota lukiessani että ”näyyttääpä toi yks ihan siltä Eliltä”, jota en yhtään tunne mutta jonka oon kerran kaks nähny ja aatellu että ompas cool. Kolmannella lukukerralla huomasin ton tekstin että sehän se on! muutenkin hauskaa bongata/spekuloida mahdollisia protututtuja sun postauksista.

    ja sanottakoon vielä että mulla on kans yhtenä motiivina ihmisille lainaamisessa/tarjoamisessa se, että kun auttaa, se inspiroi muita auttamaan, ja se auttamisen ilmapiiri leviää sit aikanaan munkin kohdalle, kun apua kaipaan. On myös kivaa, että mut muistetaan kaveriporukassa sinä jalona tyyppinä joka usein tarjoo bisseä/karkkia yms, jollon mulle tarjotaan usein avokätisestii takas.

  8. Rasmus Kirjoittaa:

    Eikä, ihan huippua jos Eli näytti tunnistettavalta (ja hän on myös kovin cool, hihii)! :D Jotkut ihmiset tunnistaa helpommin kuin toiset jos heillä on jotain tosi silmiinpistäviä ominaisuuksia ulkonäössä. Mä kun en esim. kasvonpiirteitä erityisemmin tuo esiin ja joskus vaan unohdan ihan kokonaan minkä väriset hiukset tai vaatteet jollain on ollu, se, unohtaminen siis, on välillä tosi hämmentävää.

    Auttaminen on mainiota! Välillä joku urputtaa, että ihmiset auttaa vaan itsekkäistä syistä, koska auttamalla saa itselleen hyvän mielen, mutta vaikka vilpitön auttaminen on kaunista, niin onko sillä loppu peleis mitään väliä miks jonku mummon auttaa kadun yli, kunhan se mummo vaan pääsee sinne. Ja musta auttaminen on monessa tilanteessa tosi automaattista! Tulee ihan sikamainen olo jossei tee jotain pientä ja itsestäänselvää.

  9. Skutti Kirjoittaa:

    Saaks sulle laittaa postia (siis niinku kunnon kirjepostia)?

  10. Rasmus Kirjoittaa:

    No aivan sata varmasti saa! Hihkaise jos sähköpostilaatikko on tyhjä, käytin mailia jonka kirjoitit kommenttitietoihin (eiku miksi tota voi nimittää öö).

Jätä vastaus