Mun aamupuurossa on vapinahippusia

kuulumisrundi kopio

Voitteko muka olla tykkäämättä bändistä, jonka nettisivut näyttää tältä! http://honningbarna.no/
(EDIT: kertokaa pliis jos pääsette tuon läpi)

tärinälääkäri kopio

Hei toverit, mä jatkan tilaustöiden tekemistä täydellä sydämellä läpi kesän (¾ sydämellä sit siitä eteenpäin), mutta mä tahon myös päivittää blogia, minkä takii toi tilaustyömainospostaus tulee äkkiä hukkuun toisten sarjisten alle. Pistin siks linkin tilaustyöpostaukseen tohon vasempaan reunaan, että klikkaapa sieltä ja heitä viestiä jos hotsittaa :–)

Tags: , , , , , ,

10 kommenttia - “Mun aamupuurossa on vapinahippusia”

  1. gao Kirjoittaa:

    pakko tulla komppaan kun tossa alussa taiteilit ettei jonkun taiteilijan kohtalo oo siivota vessoi ja näitä, taiteilijana pitäisi päästä tekemään sitä mitä rakastaa tehdä. niin kuin mä ja kirjottaminen ylipäätänsä, se saa mut tuntemaan onnellisena ihmisenä joka vain haluaa tehdä sitä, mikä saa mut rakastumaan itseeni uudestaan ja uudestaan <3 etenkin kun ens viikolla pääsee kokeilemaan onneaan hesan yliopiston kotimaisuuden kirjallisuuden pääsykokeissa, jänskättää…

    ja yyyyyhh pitääkin just olla niin persaukinen kun niin haluaisin siulta hienoa taiteilua ; — ; no ehkä sitten kun se Kela vain antaisi sitä rahaa koska työtön taiteilija-pummi.
    niin ja iiiiiso hali-rutistus pikkuiselle rasmukselle <3

  2. Rasmus Kirjoittaa:

    Uu voi hurja, paljon peukkuja ja tsemppiä pääsykokeisiin!! Halirutistuksia myös, mutta niitä voi antaa, vaikkei olisikaan pääsykokeita :> Kauniisti sanottu tuo, että kirjoittaessa rakastut itseesi uudelleen :3 Kaikki tommoset fiilikset on nii tärkeitä ja ne huutaa jatkaan sitä touhuu, josta se fiilis syntyy. Kirjoittaminen ja piirtäminen ja musisointi ja kaikki taidehörhöily on tosi jees! Kun sanoin ton, että ”piirtäminen on se mitä niien pitää tehä”, nii meinasin myös sitä, kun on to do -listoja ja sitten huvittaisi kuitenkin tehdä jotain muuta, niin mietihän kun siinä to do -listassa lukisikin, että piirrä piirrä piirrä, ihan mieletöntä <3

    Mie ja taiteilut pysyy ja oottaa, joten elä sure, voi vaikka viienkin vuuen päästä vasta kysyä jos piirtäisin :–)

  3. Stalkkeri Kirjoittaa:

    Olisi kyllä tosi kätevää, jos transdiagnoosiin tarvittaisiin vaan pelkkä verikoe, mistä sitten näkisi, että onko trans vai ei ja ei tarvitsisi vakuutella kaiken maailman lääkäreitä ja psykologeja (ja verikoehan onnistuisi jokaisen omalla kotipaikkakunnalla! Ei tarvitsisi matkustella Helsinkiin tai Tampereelle!)

  4. Ruu Kirjoittaa:

    Piru vie, otan kyllä Honningbarnan pelin läpi suorittamisen elämäni tehtäväksi!! Että osaakin olla kenkku >:I (ja koukuttava……)

  5. Rasmus Kirjoittaa:

    Stalkkeri: oi no joo, oishan se totta vie melkoisen kätevää osaltaan :–D Netissä on jotain semmosii juttui, mis voi tilata himaan näytteenottosetin ja sylkästä johki purkkiin ja pistää sen postissa tutkittavaksi, nii sit ne lähettää paluupostissa koko sukupuun tai semmosen, mistä näkee paljoko jotain tautiriskigeenejä kehosta löytyy, nii oishan aika villii jos samalla tavalla vois suorittaa transtutkimukset. Hyi yhellä tapaa pelottavakin ajatus kyllä.

    Ruu: NO AIJAA, tietäsitpä montako hiton kertaa mä oon tota hakannut tänään ja SIIS mulla oli jäljellä 7 (!!!) sekuntia ja sit mun tietsikka SAMMU. Ei jeesus. Mut arvaa, voin jakaa pari vinkkii, jotka inhimillistää tota peliä:
    – Elä ikinä hyppää suoraan ylöspäin, se on joka kerralla takuuvarma itsari. Hyppää ylös ja liiku saman tien johki suuntaan. Ne gasellin loikat, joita voi tehä liikkumalla sivulle ennen ylänuolen painamista on hiton hasardeja kans.
    – Elä jää korkeiden palikoiden väliseen notkoon, sieltä pääsee pois vaan mossaamalla jos palikka tulee suoraan sun niskaan (niinku ne aina tulee). Elä myöskään kyhjötä ihan seinän vieressä, koska on parempi, että voi hypätä pakoon sekä vasemmalle, että oikeelle. Ja aina HYPPÄÄ pakoon, sivulle painamisesta hahmo ei aina liikukaan.
    – On turha seurata jokasta tippuvaa palikkaa, riittää ku pitää katseen oman hahmon yläpuolella, nii voi loikata uhkaavilta palikoilta turvaan.
    + ne ei-pikseliboxit on lisämossauksia, niitä ei tarvii vältellä (men ite tajunnu sitä alkuun) :—D

    ja ei, tossa ei oo missään semmosta turvakohtaa, jossa kannattais pönöttää :–D voimia elämän tehtävän suorittamiseen!

  6. tööt Kirjoittaa:

    En nyt transjutuissa ole ollut, mutta muutenvaan käynyt kohta 10 vuotta terapepuupilla, joten kommentoin jotakin:

    ehkä ajatteli, että käsien tärinä voisi olla psykosomaattinen oire. itselläni siis monet psyykkiset asiat purkautui käsien tärinällä, tik-liikkeillä ja kouristuksilla. se on vaan joku random kehon ja mielen juttu, joka täytyy tarkistaa.

    veriarvoja kattomalla voidaan nähdä monta asiaa kanssa jotka jotenkin joko heijastuu psyykkisistä oireista (esim. mulla haluttiin nähdä että josko syömishäiriön oireet näkyy jo veriarvoissa), sekä muuta juttua kuten kilpirauhaset yms. Se on kai ihan perussettiä nykypäivänä kysyä veriarvot, sitä ei yhtään tehty kun alkuaikoina olin psykalla, joillakin se merkkaa ja joillakin ei. Mutta joo, mulla oli siis iiiihan samat tunteet kun tehtiin noita veritutkimuksia yms, silleen ”hei mikä järki nyt tässä on :D :D” ja aamupalakin saattaa vaikuttaa energiatasoon, joka vaikuttaa mielialaan, jne jne jne jne blöblbpblblblbblb. kesä tule jo tahdon kesän aivot räjähti nyt kaikista hommista bleep bloop

  7. Rasmus Kirjoittaa:

    Jea puhut asiaa kyllä, psykosomaattisuus pätee miullaki mitä luultavasti moneen. Toivon kyllä, ettei käsien tärinä oo siitä johtuvaa, ku sit on kyl koko elämä ja sielu ihan rähnä, kun tassut nii harmillisen usein tutisee.

    Villiä jos veriarvoissa näkyy psyykevammat. Ihan kummaa kaikki kyllä. Siinäs tökkivät neuloja ja kyselevät hassuja jos saavat sitä kautta selville jotain, ehkä joku joskus kertoo mikä mättää ja miten toimia tai jossei kerro nii plääh, sitpä vaa porskutellaa omalla tyylillä johki suuntaa ja elämä jatkuu.

  8. sarppi Kirjoittaa:

    Hei! Oon nyt pari kuukautta aika aktiivisesta seuraillu sun blogia ja pakko sanoa että ihailen kauheasti kuinka oot aina kirjotuksissas niin valoisa, positiivinen ja elämänmyönteinen! Tulee sellainen kuva että oot ihminen, jolla on ihmeellinen kyky rauhoittaa ja karkoittaa ahdistus muistakin ihmisistä.
    Pyrin ite kans pari vuotta sitten tietosesti aina näkemään ne pienet, kauniit asiat elämästä. Kummasti se elämä ja ihmiset tuntuivatkin hyvältä ja päässä oli onnellinen fiilis. Nyt ei enää ole tultu harjoitettua tätä maailmasta riemuitsemista, ja se kyllä näkyy. Vaikka kaikki ois hyvin ja itse sen tietää, on yllättävän hankala löytää arjesta niitä pieniä onnen hippusia, jos niitä ei ole koskaan pyrkinyt löytämään.

    Haluan vaan sanoa sen että älä ikinä luovu tosta asenteesta. Se auttaa sut vielä yli monesta vastoinkäymisestä hymy huulilla. Joskus saattaa tuntua että ympäröivät ihmiset ovat turhaan ilkeitä tai hyökkääviä. Kokemukseni perusteella se voi olla myös kateutta toisen myönteisestä asenteesta, stressiä omasta pärjäämisestä ja sitten sen oman epävarmuuden projisoimista. Tälle ei kuitenkaan valitettavasti voi mitään eikä syytä kannata hakea itsestä. Paras tapa on jakaa just tätä rakkautta ja sanoa että ”hei, etkö nää kuinka kaunis tää maailma on?”, niin muutkin voi oppia sitä asennetta että elämä onkin aika jees.
    Se tekee mut aina kauhean iloiseksi että meet puhumaan ventovieraille ihmiselle ja autat apua eniten tarvitsevia, pelokkaita ja epävarmoja yksilöitä. Se on tosi kunnioitusta herättävä ja hatunnoston arvoinen piirre ihmisessä. Siitä siis kiitos että saan lukea positiivisesta elämästäsi ja aina ilahtua uuden merkinnän saapuessa uudestaan. Kiitos ja menestystä rakastamallasi tiellä <3

  9. Rasmus Kirjoittaa:

    Ääk eihän, voi jukra ja purr Sarppi! Kiitos sanoistasi, otus, erityisen suuren arvon ja leveimmän hymyn annan tuolle, että ”ihmeellinen kyky rauhoittaa ja karkoittaa ahdistus muistakin”, kun se on tosi Samuel-piirre (en tiiä ootko lukenut blogia niin pitkästi, että oisit törmännyt Samuun, mutta hän on semmoinen rauhaisa mielikuvitusystäväinen) ja semmoi piirre, joka eräässä ihmisessä mua itteäni erityisesti ihastuttaa, hih.

    Voi että. Ja sitten tuo ”stressiä omasta pärjäämisestä”! Surku sentään, toivoisin elämän kantavan kaikkia ja kaikilla olevan luottamusta siihen kantovoimaan. Tavattoman hyvin kyllä muotoilit asiasi! Mih, paljon paljon sydämiä ja lämpöä <33

  10. sarppi Kirjoittaa:

    Joo olenhan mie Samueliin törmänny pariinki otteeseen (tykkään hirveesti hänen hiuksista!). Musta on hienoo että ihmisillä on luovuutta luoda mielikuvitusystäväisiä jotka on tarvittaessa tukena ja turvana.
    Mullaki on toive että kaikki ihmiset itteni mukaanlukien pystyis aina luottamaan siihen läheisten ja tulevaisuuden tarjoamaan turvaverkkoon. Joskus siihen tuntuu vaan olevan vaikeaa luottaa. Siks on hyvä että on niitä ihmisiä, kuten sie, jotka saa luottamaan uudestaan siihen valoisaan ja ihanaan elämään.
    Kiva jos sain piristettyä päivääsi, sun vastaus nimittäin piristi omaani, paljon haleja ja pusuja sinnekki takasin <3

Jätä vastaus