Sovitettuja sotkuja

olo onnesta

Tags: , , ,

5 kommenttia - “Sovitettuja sotkuja”

  1. minä vaan Kirjoittaa:

    Haluaisinpa vaan elää maailmassa, jossa ihmiset ei oikeesti välittäis miltä ihmiset näyttää, vaikka pukeutuisivat maanantaina oravannahkaan ja tiistaina astronautiksi. Ja nykyään luetaan tarkkaa kaikkii muotilehtii ja täytyyhän aina muotiVÄRIINKI pukeutua. Olis kiva, jos oikeesti vois näyttää miltä haluaa, ilman et heti tuomittais. :)

  2. Rasmus Kirjoittaa:

    Heh no joo, olispa kyllä totta vie idyllistä elää niin. Jos lehdessä lukee, että on supersiistiä kulkea ämpärit jaloissa, niin musta sillai on mahtia tallustella, jos ite kokee sen tyylikkääks, mutta jos se tuntuu epämukavalta ja sankotöppösiä pitää jaloissaan ihan vain koska lehdessä luki niin, niin sit se on vaan vähän surullista.

  3. Leviathan Kirjoittaa:

    ”Hävettävästi reikiä ja mustetta..” Toivottavasti tarkoitit muiden häpeää etkä itse tuntemaasi. Me musteella kuvioidut (niin, minäkin) emme häpeile mustetta ihoomme lyötynä, emme reikiä ihossamme emmekä sielussamme. Olen puhunut.

    Kyseenalaistaen,mutta silti puolellasi,

    Leviathan

  4. Rasmus Kirjoittaa:

    Ah kyllä, hyvä huomio. Lähinnä häpeää toisten silmissä tarkoitinkin, sitä kun kauneusihanteet ja arvot ei kohtaa ja nähdään parhaaksi katsoa tatuoitua otusta nenänvartta pitkin. Huligaanin leimasin on itselle ihan rinnan pörhistämisen aihe, ehkä joskus olen kuvioidusta ihosta ja rei’itetystä sielusta vain surullisen ylpeä, mutta ylpeä kuitenkin.

  5. Leviathan Kirjoittaa:

    Tässä yhteiskunnassa on niitä jotka aina katsovat erilaisuutta yrmein ilmein, jakaen oman moraalinsa tuomiota kirkkain otsin. Jos kohtalomme on olla heidän kohteenaan, niin olkoon niin minun puolestani. Nujertumaan en suostu, joka myöskin lisää heidän moraalista närkästystään.

    Moraalia pitää tosin olla, se pitää omalta osaltaan yhteiskuntaa koossa. Mutta kohteet tuntuvat joskus olevan kummallisesti valittuja, jos ymmärrät.

    Leviathan.

Jätä vastaus