Riesa

vois-kuolla

fabo

Tags:

2 kommenttia - “Riesa”

  1. Rapa Kirjoittaa:

    Ei mulla mitään ihmeellisempää asiaa ole. Kunhan totean, että hirveän hassu yhteensattuma tämä, terapiassa oli tehtävänä muuttaa tunnetiloja näkyviksi, ja mulla itsetuhosta, ihon läpi kuultavista verisuonista, moottoritien yli kurottavasta sillasta ja nimeä kuiskailevasta lääkekaapista tuli olento nimeltä Riesa. Ja sitten sä teet tän päivityksen, missä puhut muutamalla sanalla, mutta todennäköisesti samoista asioista, ja nimeät sen Riesaksi. Vitun Riesa, painuisit helvettiin hei.

    Samalla kun tänne kommentoin, vaikutat mielenkiintoiselta tyypiltä. Oon tehnyt omat johtopäätökseni sinusta, sekä hyvässä että pahassa näiden postausten perusteella. Välillä olet vähän rasittava, mutta silti aivan ihana ihminen ja aina kun tulee ilmoitus sun uudesta päivityksestä niin vatsanpohjaa kutkuttaa ja on ihan malttamaton olo. On tunne, että maailmalla on ihan hirveesti annettavaa sulle ja sulla on ihan hirveesti opittavaa, ja musta on kiva tarkkailla sitä tälleen sivusta, että mitä sä nyt taas olet oivaltanut. Tuntuu, että sulla riittää sitä rakkautta, mutta ohjaatko sä sen itsestä ulos mahtaviin asioihin? Oma itsekin kaipaa sitä lämpöä.

    En mä tiedä mitä mä höperehdin. Ei kai muuta, kuin että jatka samaan malliin, oot tosi hienon olonen tyyppi.

  2. Rasmus Kirjoittaa:

    Jukra miten jotenkin tosi hauskaa kun sanot rasittavaksi! En muista millon viimeksi olisi käynyt niin. Mutta no joo.

    Nautin paljon sun kommentista. Mulla tän otsikko viittaa moneen riesaan, lujiten ehkä siihen, että haluisin pyytää anteeks läheisiltä, että oon ite riesa. Toki itsetuhosuus ja pään sisäiset varjot on kans lujia riesoja, mut kai osaltaan nekin on sitten mua jos mä ne jotenkin saatan alkuun. Kiehtova sanatörmäys totta vie jos teema on meillä molemmilla tänään ajankohtainen.

    Musta on valtavaa, kun sanot, että vatsanpohjassa kutkuttaa uudet päivitykset. Tiiän mitä meinaat, en vaan tiennyt pystyväni ite siihen. Rakkaudesta oon kirjotellu kirjeisiin, mutta nyt kun mainitsit, niin huvittais tehdä siitä blogiinkin pari sanaa. Oon havahtunut siihen, et oon alkanu etsiin toisista jotain, mitä ne musta ammentaa, enkä oo vielä löytänyt. En tiiä pitäiskö pysähtyä ammentamaan itsekin itseään.

    Kiitti kaikista sanoista.

Jätä vastaus