Posts Tagged ‘aurinko’

Lopeta kuonon joka vtn paikkaan työntäminen

sunnuntai, huhtikuu 17th, 2016

Tää puhuttelee aina mieleen muistuessaan ♫

ollaan kivasti

yhteyskatkos

lopetetaan

Tänään oli eilen

tiistai, maaliskuu 22nd, 2016

päivä kun nautin

Se oli myös päivä, kun luin neljä tuntia sarjiksia.

Miult kysyttiin (printti)sarjakuvasuosituksia, mut koska oon vähä harvapäinen, enkä muista läheskään kaikkia hienouksia ja enimmistö mun lukemisista löytyy nykysin netistä, niin hei te joka naama siellä, kertokaa kommentteihin mitkä on tein omii lempparisarjiksii, jotka voi kirjahyllyyn laittaa! Tässä on muutama omasta päästäni kiva hyvä jee jännä sarjis (turhilla saatesanoilla). Useimmat on kai kaikille tuttui, mut joskus havahtuu siihen, et tietää ikivihreiden klassikkosarjisten olemassaolosta, mutta ettei ikinä oo lukenut niistä yhtä ainutta. (lisää…)

Aurinkotorkkuileva hukka

tiistai, elokuu 18th, 2015

vihanen ja väsynyt talletettu hukka 

elä elämää pelkää

Ja tiiättekö, samaan aikaan jos noi edellä mainitut asiat on tuonu mulle riittävästi iloa, niin ei vastaavilta voi mitenkään välttyä jatkossakaan, kun ei ne universumin hurjimpii ja isoimpii juttui oo.

aurinkotorkku

Hei kaikki puistikseen suuntaavat protupallerot, tuuttehan viikonloppuna sanoon moi! Mulla on liian isot kengät, huono ryhti ja korvat, joista menee sormi läpi ok joo emmä tiiä, tuun mä sarjisfestareidenkin aikaan Helsingissä pyörtään, et hihasta nykiminen on silloinkin sallittua ja supersuositeltavaa, mä oon ihan kiva.

(tekin ootte)

 

I’ll see you when I fall asleep

perjantai, maaliskuu 28th, 2014

Kertokaa jos joskus kuulette jotain hauskempaa https://www.youtube.com/watch?v=B30w4yuL5do

p.s. ponimunista saa siirtotatuointeja (!!)

Protu-fiilis

maanantai, huhtikuu 29th, 2013

Elämää ei sen vähempää

torstai, huhtikuu 25th, 2013

Yksi ratkaisu tai oivallettu ymmärrys ei tuo minua lähemmäs totuutta, vaan herättää lisää kysymyksiä. En osaa vastata roadkill-intiaani-kysymyksiini, jotka eivät muuten olleet edes kysymyksiä. Pidän ajattelusta ja nautin uteliaisuudesta. Minun ei tarvitse sanoa kyllä, ei tai ehkä, kunhan ajattelen.

Oloni on ollut rauhallisen utelias. Ikään kuin istuisin auringonvalolammikossa ja katsoisin eläväisillä leijonan värisillä silmillläni, joita minulla muuten ei oikeasti ole, ympärilleni virkkomatta sanaakaan kuitenkaan ajatuksista mykkinä. Itse asiassa ajatukseni tuntuvat pehmeiltä, lämpimiltä auringonvalolammikoilta.

Olen tutustunut itseeni. Huomaan tiedostavani itseni. Oikeasti minä tiedostan myös ympäristöä. Katson ja nään. Ehkä olen osa maailmaa, kun maailmaa katsomalla katson itseäni.