Posts Tagged ‘koulu’

Roihu ja pönde

lauantai, maaliskuu 26th, 2016

Kun istuu kuusi tuntia aloillaan esittämässä, että on oppinut jotain 13:ssa vuodessa
niin alkaa jossain välissä pudotella tavaroita ja
säikähdellä siitä syntyvää kovaa ääntä

kun ei ihmistä oo rakennettu kestämään sellaista.

Ja kun juna-asemalla kaksi vartijaa tulee seisoskelemaan ihan tosi liian lähelle
niin ylpeys käskee jäädä aloilleen
ja ahdistus käskee pyytämään anteeksi olemassaoloa

kun uniformut ja hakaneulat pelottaa toisiaan.

Ja siellä juna-asemalla mä mietin, että mä haluan pellot ja lakeuden,
mä haluan mun väkivaltaisen parisuhteeni kotiseutuuni
mä haluan sen kaiken vanhan paskan
mä haluan sinne, missä

– kasvoin onnellisesti kieroon
– näkyy öisin tähtiä
– ei oo kesätöitä
– ei voi harrastaa mitään
– juna-asemalle on 7km
ja junia menee yks joka toinen päivä
– kaupan hyllyt on väärässä järjestyksessä
ja kaupan ilmoitustaululla on luokkakokouskutsu

mä haluan sinne, missä

mikään ei oo hyvin

koska täällä ei oo vartijoita
ja kirjastossa on keltainen sohva
ja sit kun mä tuun niin ne kysyy mites pohjanmaan matka meni

Mutta mä haluan kyllä myös jutella ihan koko matkan
mä haluan ihmisiä
ihmisen

kun siitä yhdestä pidän niin, että tulen huonovointiseksi
ja rukoilen niin, että sattuu

ja lopulta sydän huutaa niin isoa kiitosta tiedosta, että toisen presenssi saattaa olla hetken lähempänä

edes hetken.

Pääsiäinen on kaunein siellä missä asuu vanha ja väsynyt
mutta minun pääsiäiseni ei ole tänä vuonna siellä:
se vietetetään k o t o n a
ja koti on helvetin monen kilometrin päästä kotoa,
siitä talosta jonka oven takana oli käynyt joku, josta oli jäänyt jälkeen vaaleanpunainen höyhen

Minun pääsiäiseni on polven silittämistä
ja kiitollisuuden laukaisemia halauksia
jaettuja aamuja
16 tuntia vapaaehtoistyötä juhlapyhänä

ja sitä että päässä kuhisee

ääniä on paljon
oloja monta
toisen surullinen naama on oma

näyttää siltä, että sulla on jotain mielessä

niin.

Mistä tietää että tekee paljon
jos hengittäminenkin on jo ihan hurjasti

Mistä tietää missä menee raja
kun keho ei ikinä anna periksi

vaikka luulen, että
tässä se nyt on
tässä on paljon
tässä on raja

mutta S.E. Hinton on kirjoittanut itäpuolen hulttion kysyvän länsipuolen prinsessalta
”näet sä aurigonlaskun oikeen kunnolla sieltä länsipuolelta?”
”ihan kunnolla”
”kyllä sen näkee kunnolla itäpuoleltakin”
ja sit toinen jo itkee kun se sanoo kiitos ja
”sä tajuat okei”

koska

missä mä vaan oon ja miten päin vaan, niin
aina aurinko paistaa keväisin silmään

ja mä yritän tajuta sen ihan okei.

How to (not)

keskiviikko, tammikuu 6th, 2016

östis 1

östis 2

ilmainen koulutusmun ilmasesta koulutuksesta tuli tänään 98 euron lasku :::::))) vau onpas hauskaa maksaa stressistä ja konseptista jota saa tuijottaa kuus tuntia kerralla jes kiitti.

ninokuni englanti

Olosummausta

perjantai, tammikuu 1st, 2016

hui elämä(voin ehkä paljastaa et tää oon piirretty sen jälkeen kun sain katottua Queer as Folk -sarjan loppuun. niin paljon tunteita yhen huippumalli haussa -jaksonkin jälkeen että huh)

kokonelson takakierteellä

olo

kukkiva suolisto joo o

kakkalakki

vuoden vipa

Rakastumisen ja ihmissuhdekaaoksen sijaan haluisin nostaa esille, et tää on ollut pirun huvittava kapinavuosi, kun hiukset on ajettu, nostettu ja värjätty, maasta poimittu puolikas röökiaski, nimi vaihdettu, postimerkkejä höyrytetty, naama rei’itetty ja vielä jalkakin ehditty pistellä musteeseen (siinä). Haha ja lisäks rairuohoa on kylvetty joulukuussa ja tähtisädetikut poltettu jo tiistaina. Pää hajoo stressistä, huomenna Helsinkiin eikä sen jälkeen enää yhtä ainutta vapaata viikonloppua ennen toukokuuta, mut mulla on uus hyvä kiva makuupussi (jonka vetskariin on tarttunut purkkaa??) ja tieto, että joku ottaa kiinni jos jalat pettää.

Keskiyön tarinoita

perjantai, joulukuu 4th, 2015

mä katsoin vaikka en ollut 18
mä varastin vaikka olis ollut rahaa
mä valehtelin vaikka tiesin mikä on totta
mä tapoin vaikka toinen ei uhannut
(mä oon ilonen että ees sä raapasit kerran takas niin lujaa että kädessä on vieläkin jälki)

mä rikoin itkin ja häpesin

kun sä lyöt ihmisenalun katuun lapsena
niin siitä tulee elämää pelkäävä räkänokka
tai oikeuden perään huutava vittupää

musta tuli räkäpää vittunokka

ja sä oot huolissasi musta
ja mä tajuun sen huolen, näen sun osoittamat virheet
ja mua sattuu koska niitä on vielä enemmän kuin sä oot saanut selville
ja siks mä itken kun asiat ei suju
kun kympin perässä ei oo plussaa

mun kultaisissa siivissä oleva lika on mun omista sormista

herkkyys normit te
te ootte päähän pinttynyt tekosyy mun huonosta olosta

mä haluan kirjoittaa runoja ja nukkua enemmän ja lakata olemasta ja kerätä kissankarvoja villapaitaan
kun ei oo koiraakaan
ja hevosella on ikuisen elämänpelon ja rahapulan ruumis

ja mä tuhoa koska mä haluan mieluummin vuotaa verta kuin tukehtua

ja
dekadenssi on paskaa.

recue me

mä itken
ilosta kun sä ostat ihan muuten vaan mulle vegaanista jukurttia
mä itken
surusta kun ihmiset on niin vihaisia stubbille ja hallitukselle ja maailmalle
mä itken
pelosta koska koulu tulevaisuus valinnat kasvu
ja lehdessä on kuva kauniista ihmisestä joka käy savonlinnan kuvataidelukiota
mä itken
kauneudesta kun kirjan nimi on kani koipeliinin kuperkeikat
mä itken
kun pitäis nukkua

itku kopio

nauran kasin (sen numeron) visuaalisen symboliikan aiheuttamille vahvoille tunteille:
sä et tykkää kun se poikittain tarkoittaa ikuisuutta
enkä mä tykkää kun se nurin päin on melkein sama muttei kuitenkaan
ja sen l a g i n e n ja jurruttava tasapaksuus arvosana-asteikossa turhauttaa

***

muistan, miten kerran kuvailin yhelle olevani täydellinen ristiriita erään maailmankuvassa
mua viehättää siinä sen nauru
sitä mun sydän

***

mä olin kympin tähtisilmä
ja mietin oliko syynä resuraukkoja kohtaan herännyt sympatia
joka multakin tiputti kultalusikan suusta

(tykkäsikö katsoa poikia koska oli poika vai katsoiko poikia ja halusi itsekin yhdeksi)

tiputinko keskiarvon ja uhkasin ala-arvoisilla tulevaisuuden suunnitelmilla
varistaakseni teidän kympin illuusion

koska en ollut ihan täysi vaikka luulitte

ja
jos kyseenalaistatte niin suutun ja ihan vain uhmallankin teen sen mitä uhkasin
ja
jos hyväksytte niin hämmennyn ja alankin itse harkita uudelleen
(älkää yrittäkökään manipuloida kun tämän tiedätte)

löytypalkatta

mä en juurikaan syytä ketään
”sun vika”
eikä oo
ei
ei oo syyllisiä

mietin olisko mun sittenkin parempi joskus kohdistaa pahuus
että olisi tekijä eikä aina vaan hahmottomana leijuvaa vihaa

niin varmaan

pitäisi alkaa lukea kirjotuksiin

rairuohoa joulukuussa

Pitikö sanoa

keskiviikko, syyskuu 16th, 2015

DSCN2917

Mulla on mode, jolloin en ota katsekontaktia. Se on vähän kummallinen mulle, kun ympäristön rekisteröiminen on mulle elinehto ja silmillä sitä aika paljon maailmaa fiilistelee. Jos en suostu katsoon sua, niin en suostu kyllä puhumaankaan, mut ota leuasta kii ja koita saada katsoon sun suuntaan, koska tolloin asiaa on oikeesti eniten. En lupaa, ettäkö puhuisin, ehkä suutun vaan kun et anna olla rauhassa, mut joskus ei pidä vaan antaa olla.

Eilen oli katsekontaktiton mode. En tiiä mitä ympärillä tapahtui, mut ääni kuului. Kuuluu kai johonkin opetussuunnitelmaan puhua sukupuolesta, vaikkei kukaan halua kuulla enää sanaakaan, ja olisi parempi olla jossain poissa ja turvassa.

Mutta niin,
meillä on se, joka kirjoittaa liidulla taululle
ja se joka ne kirjoitukset kopioi vihkoonsa:

Mitä on olla mies, mitä on olla nainen
mitä on olla tilastollinen häiriö

.. eikä ole tyytyväinen sukupuoleensa
normeihin

Mihin se äärimmillään voi johtaa jos on ongelmia sukupuolensa kanssa?
itsemurhaan
(yllätyn siitä, miten tosissani oikeasti meinasin viitata kun huomaan hätkähtäväni jonkun toisen mainitessa kirurgian)

Intersukupuoliset lapset leikataan. Kuka nyt haluaisi lapsen elävän sekasikiönä.
Joidenkin mielestä sukupuolia olisi enemmänkin.. tämä kirkkoherra kun vaihtoi sukupuoltaan.. ei sukupuoli vaihdu hiuksia leikkaamalla.. tulee ihmissuhdeongelmia, kun ei tiedä miten toiseen pitäisi suhtautua.. tyttö näyttää tältä, poika tältä, sukupuolielimistähän sen näkee..

Mun selkään sattuu, koska toisilla on silmät ja yksiselitteiset ajatusradat. Pitääkö kantaa huolta omasta hyvinvoinnistaan vai toisten tyhmyydestä, pitääkö laittaa binderi vai jotain mikä ei katko kylkiluita, pitäisikö soittaa ystävälle.

Mä en pääse tekemään saksan koetta, koska oon syömässä lounasta ihan vitun hämärässä seurassa ja tekemässä testejä, jotka kertoo onko mulla skitsofrenia vai voinko vaihtaa sukupuolta (jota en kyllä ees voi tehä, koska diagnoosissa pisteen jälkeen oleva numero muuttaa häiriön vakavuutta, eikä meitä ihmissuhdeongelmia aiheuttavia tyytymättömiä ihmisiä oteta tosissaan).

Joo, onneks on kuitenkin tää tasa-arvo ja kaikki kiva.

Tänään
– postimerkin liimaaminen kirjekuoreen odotutettua toista ensin kaksi kuukautta
– hurmaantuminen puuron koostumuksesta (se oli m i e l e t ö n)
– virtaavia liikkeitä vanhan kuntosalin alakerrassa
– polvisukat
”mussa on mahatma gandhia ja nikki sixxiä”

Väärät äänet huutaa

torstai, elokuu 13th, 2015

ykköskoulu jea ei

Mun aamupuurossa on vapinahippusia

torstai, toukokuu 21st, 2015

kuulumisrundi kopio

Voitteko muka olla tykkäämättä bändistä, jonka nettisivut näyttää tältä! http://honningbarna.no/
(EDIT: kertokaa pliis jos pääsette tuon läpi)

tärinälääkäri kopio

Hei toverit, mä jatkan tilaustöiden tekemistä täydellä sydämellä läpi kesän (¾ sydämellä sit siitä eteenpäin), mutta mä tahon myös päivittää blogia, minkä takii toi tilaustyömainospostaus tulee äkkiä hukkuun toisten sarjisten alle. Pistin siks linkin tilaustyöpostaukseen tohon vasempaan reunaan, että klikkaapa sieltä ja heitä viestiä jos hotsittaa :–)

Kriittinen ajattelu sallittu

keskiviikko, huhtikuu 29th, 2015

fuck välii kopio

Kerää ittes

tiistai, tammikuu 13th, 2015

ranska erityisherkkä

Yks päivä kelasin, et mun blogi on käyny tosi henkilökohtaseksi. Meinaan, etten mä kerro mitään hauskoi läppiä tai villei oivalluksii, jaarittelen ja fiilistelen vaan, jauhan leukojani.

Mut emmä tiiä. Ehkä mä oonki sellanen jaaritteleva fiilismytty. Poukkoilen ja välil keittää yli, emmä seesteinen oo.

Mä pidin puheen eläintuotannosta turkistarhausta painottaen. Ihmiset kiemurteli penkissään, eivät ottaneet katsekontaktia, näyttivät kokevansa olonsa epämukavaksi. Mut tarkotus ei ollut miellyttää, vaan vaikuttaa. Mä en haluu satuttaa, mutten haluu et muhunkaan sattuu. Provosointi naurattaa ja turhauttaa.

Mä voisin itkee ku lapsen legotorni kaatuu ja mä tosissaan itken ku jonku kädet on kauniin muotoset. Mä lagaan kans aika paljo, hyydyn vaan ja kusen pahemman kerran omien asioideni priorisoinnissa. En mä huomaa kaikkee, emmä huolta kaikista pidä.

Jos mullon liikaa tekemistä (eli öö aina) mä tapaan lamaantuu, ei sitä oikein tee sit mitään. Mut joskus sitä aattelee, et vitut ja sit sitä menee sanoon opettajalle, että anteeks ei jaksa, vaik samalla hetkellä aattelee, että jaksaapas ja sitä liimaa postimerkin kuoreen, jonka lähettää maistraatille ja näyttää keskarii postilaatikolle, kun arvaa ettei niitä kiinnosta kuitenkaan.

Ja kokista mä oon juonu ihan hulluna.

Mä joskus vihasin tätä mestaa missä asun, tätä kaupunkii tai kylää tai mikä nyt onkaan. Sit oon voinu ihan hyvin, mut kyl mua taas totta vie vihastuttaa. Mä haluun, et mun kaupungissa on kauppa, jossa on maustettuu tofuu ja ne myis siel viel Rainbown soijakaakaotaki. Huh joo hei ja sit ois julkinen liikenne. Ja se juna-asema ei ois 7 kilsan päässä niin kutsutusta keskustasta. Pakettiautomaattiki vois olla aika villi. Ja kelatkaa jos vois kysyy kesätöitä jostain. Sivistysyhteiskunnan hemmoteltu nirppanokka. Elämäl voi kai olla standardeja. Kyl sitä hengis pysyy vaikka missä, mut eri asia missä elo on antoisaa.

Joo ja ehkä mä oon tosi syvällä ja hukassa nii pahoin, ettei hukkaa ees näy, mut oon mä semichilli sen suhteen.

Huvittais hullusti puhuu teille kaikkee!

[Ajatusoksennuksen päätös]

Nähäänhän kaikki torstaina Vaasan ohjaajainfos! <3

Nihkeetä

tiistai, marraskuu 25th, 2014

argumentaatio

kerro mitä kuuluu

koeviikko

vitun ruma

nihkeetä

Aikalisä

sunnuntai, lokakuu 26th, 2014

stressisyösunpään

stressisyösunpään 2

stressisyökääretortun

Tarina mun hevibootseista: olin kävelees uusilla popoilla (ja yheksän hakaneulan takilla) nätisti jalkakäytän reunaa pitkin kun vastaan tallusti joku rouva lapsenlapsensa kanssa. Katse visusti horisonttiin suunnattuna tää muija vetää olasta tän pennun ittensä perässä melkein ojaan asti ja ihan tosi kauas minusta. Vitutti ja nauratti. Vähän ku yläasteen pennut joita kengät suuresti riemastuttaa. Fuck it dude, mulla on totta vie semmoi olo, et pimeellä kadulla jopolla himaansa keulivat teinigangstat ei huoleta ja voin pitää kasvatuskeskustelun (tai potkasta omg) jos joku uskaltaa tulla haastelemaan.

joku sano mua joskus helposti lähestyttäväks hups eiku oon mä vielki oikeesti

Toimintakyvytön

tiistai, syyskuu 30th, 2014

HEI JOU ihan ekaks jos teistä joku on pistäny mulle sähköpostia lähipäivinä (tarkemmin sanottuna edellisellä viikolla 22.-28.9.), ettekä oo saanu multa vastausta tai muuten vaan epäilyttää, nii varmistakaa onko viesti ees tullut perille! Mulla oli sähköpostisivu pari päivää kaatuneena ja se ilmesesti jätti saapuneet viestit matkan varrelle. Uu jee vaan nyt maili toimii kuitenkin normisti ja sillai!

jere

koeviikkokoulu

koeviikkokoulu ja vittukaikkiapua

 

vittukaikkiapua

Se on jännä miten pelottaa, inhottaa, ahdistaa, harmittaa ja on olo pettymyksestä, harmituksesta, taidottomuudesta, lamaannuksesta, kiusaantuneisuudestakin ja vaikka mistä (oon aika hyvä jo erotteleen näitä) kun samaan aikaan nykyisin tunnistan olevani otus, jollaisen nähdessäni itse olen tikahtua. Siis kuin jumaloitava taiteilija, joka sanoo, ettei osaa piirtää tai kuin onneton punkkari, jolle tahtoisi kertoa olemassaolostaan. Joku, jota tekisi mieli ravistaa ja näyttää miltä hän silmissäni näyttää.

Kauheen vaikee vaan ottaa silmiään itseltään itselle lainattavaksi, yhtä tyhjän kanssa oikeastaan.

Tämän ongelman voi onneksi ratkaista siten, että laittaa silmät kokonaan kiinni. Mieltä on hankalampi sulkea, mutta sen voi peittää musiikilla. Tämä ei poista kyvyttömyyttä toimia tai sen suomaa ahdistusta, eikä liioin ikävää hevosia kohtaan, muistikatkosta ranskan kielessä, kehonmuokkauksesta aiheutuvaa päätösten teko vaikeutta (onko se yhdyssana), eikä yliajetuksi jäämisen tunnettakaan, mutta ei niistäkään mikään jaksa taukoamatta kuristaa.

Yksi (ja ainoa) mitä olen tänään muuten tehnyt on mukavien ihmisten ajattelu.

Pitää heittää pöydät nurin, antaa mennä säpäleiksi tai juosta kunnes kaatuu ja sitten lysähtää siihen puunsäpäleisiin tai kivikkoon nirvanassa ja nousta vasta kun aurinko kutittaa selkää.

puuskahdus

Bring it on

maanantai, syyskuu 22nd, 2014

stressaa ja kyrsii

Kurinnurin

tiistai, elokuu 26th, 2014

perusräkänokka vanhoihin

kaikki

Kukkuluuruu kuuluu

torstai, elokuu 14th, 2014

kuuluu

kuuluu2