Posts Tagged ‘pus’

Kiikun kaakun

perjantai, helmikuu 17th, 2017

tiikerisilmät level up

tule tule tule

penkk pikk

tatska dela

Self care

tiistai, helmikuu 14th, 2017

mitä kävi

rikki murupieni

(luita lukuun ottamatta luettelin teille just kaikki moiteettomasti toimivat kehonosani, joista oon tietonen. miettikää sitä. puolet ruhosta vois amputoida)

mörkömieli

Jos sä pyytäsit mua just nyt kuvailemaan ystävyyttä, niin väittäsin, että sillä on jotain tekemistä sen nätisti vierellä tepsuttelevan hapsuhäntäisen koiran takamuksen kanssa, jonka eilen näin. Tiiättekö, että mulla on kalenteri pitkälti vaan sen takia, että se muistuttaa mua kolmesta lemppariasiasta: ystävänpäivä, pääsiäinen ja nimipäivät (yks hienoimpii on 3.2., Hugo ja Valo). Niin et hyvää lempparipäivää.

Mä oon kattonut vahingossa paljon videoita, joiden päätössanat on ”rakastakaa itseenne”. Pfft joo tiiättekö oon aina naurahtanut niille. Ala-asteella opetettiin, että ”kaikista ei tarvii pitää, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen”. Miten sä käskystä rakastat yhtään ketään/mitään, rakastuminen on suunnitelematon vahinko.

Mä oon katsonut myös elokuvan, jossa vannoutunut runoilijanalku päätyikin osaksi pornokaupan  henkilökuntaa, ja piirretyn, jossa kasa taiteilijoita huutaa paljon, rakastaa saman verran ja karkaa koulun uima-altaalle keskellä yötä – tuntuu niin omalta. Oon mä vähän myös miettinyt ihmistä, jolla on tapana vastata hyvä sellasella äänenpainolla, että tuntuu että sille on oikeesti väliä kun kerron et menee ihan hyvin.

Eilen mä juoksin ruotsin kuuntelusta pois jätettyäni lottorivin optiseen vastauslomakkeeseen. Mä väsyn ja meinaan pyörtyä kun ihmiset liikkuu nopeasti mun silmien edessä, huutaa vitun homo ja tappaa aikaa, toisiaan, tappaa kaiken hengitysilman. Koulu on aika vaikee paikka nykysin.

Mut huomenna mä ehkä yritän päästä kaupungille, vaik sielki kaikki vitun homot liikuu hirmusen nopeesti tappamassa aikaa. Haluun kuitenkin kuulla kun kengät kopisee katukivillä, nähdä värejä hillopurkkihyllyllä, poimia lempeästi kipinöiviä katseita kahvilanpöydistä, olla itse lempeästi kipinöivä. Joku heitti kysymyksen ”mikä väri haluaisit olla”, ja mä oon ajatellut ensin vihreetä ja sit jotain, mut mä tiedän, että mä haluisin olla punanen.

/tai ehkä mä huomenna luenkin Elaine Aronin Erityisherkän ihmisen harjoituskirjaa. (en biologian kirjotuksiin tai yhtään niistä loputtomista kirajllisuusdiplomin kirjoista). Ei kiinnosta enää tipan tippaa oonko oikeesti erityisherkkä vai muuten vaan ylidramaattinen urpo pieni räkänokka.
fun fact: mulla on biologian kirjotukset tosissaan tulossa, eikä mulla oo oikeita kirjoja, ja tämä ihan vaan sen takia, että mä aikoinani ostin vanhan painoksen, vaikka tiesin sen vääräksi, koska sen kannessa on kaksi ILVESTÄ ja uuden painoksen kannessa oli mitäänsanomaton undulaatti/pulu/albatrossi/lintu. mä sit ostin ilveksen enkä undulaattia.

Mut punanen.

Mä rakastan ihan rajattomasti vihreetä ja kaikkee harmaiksi itseään väittäviä ruskean sävyjä, light reddish yellow YR31, kaikki okran sävyt, joo pelkkää rakkautta, sinisestäkin hiljalleen pidän, siniset ihmiset on kiehtovia, mut emmä ikin sanonu rakastavani punasta.

Mä haluun on lempee, (lipstick natural E04 + brown E08 (nää on copic-tussien värisävyjä)), rakastan kun kerrot näkeväsi lempeyttä mua seuratessa, mut hyi sellanen uppottavan pehmee mössö. En mä sitä haluu, anna mä kans räiskyn välillä.

Elämä on sillai melkosen raffii nykysellän, mut mulla on yks monta lausetta, jotka on hiton arvokkaita. Niinku:
wir leben noch. Me eletään vielä.

take_me_home_by_roihe-dagwel2

onko kotiin pitkä matka

ostakaa mulle uus tussi (yr23 yellow ocre ja celadon green yg25 esim on räjähdyskauniita) tai joku lobotomia vois olla kans ihan jees. en keksinyt mitään sanottavaa tuijottavalle mummolle, naapurin pikkukissa tunki takin alle, nukuin neljä tuntii ja postilaatikossa oli vaan maailman paksuin kirje perintätoimistosta, mut sain myös maailman kauneimman tekstiviestin ja Kenossa kolme oikein plus mikrotin eilen kolme kertaa samaa ruokaa, mut söinpähän kans kolmesti ja

wir leben noch.

Aion mennä koululle syömään pinaattilettui, koska rakastan sitä pientä valkosta kauhaa, jolla otetaan omenahilloa.

Itseisarvo

keskiviikko, helmikuu 8th, 2017

A1 A2 A3

A4

siep 1

siep 2

A5 kopio

A6

A7 A8

Hukka

maanantai, tammikuu 30th, 2017

paskaaa

kennenzulernen

Pitäis puhuu

maanantai, tammikuu 16th, 2017

sori vaan yhteishaku

hercules

ootteks kattonu herculesta https://www.youtube.com/watch?v=Ts_WDlgNMoo

ihan kiva

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

maanantai, tammikuu 9th, 2017

ekat-hyvastit

ekat-hyvastit-2-oisit-tullut-eilen

Huomisen alku

lauantai, joulukuu 31st, 2016

uusivuosi-1 uusivuosi-2 uusivuosi-3

En oo varma erooks huominen mitenkään merkittävästi tästä päivästä, joten en nosta siitä numeroo, chillailkaa tai tanssikaa, miten vaan, mut tulevien päivien varalta mä haluisin sanoo, et ottakaa tärisevistä käsistä kii ja katsokaa vähän syvemmälle silmiin, sillä saa osan pelkääjän menemään vähän pidemmälle.

Kuolemasta

sunnuntai, lokakuu 9th, 2016

kuolemasta

aantovaikeus

varjosat-ajatusketjut

usko-kaiken-hyvaan

syyskokous

kaunis-koppi

Huomaa

torstai, syyskuu 22nd, 2016

read between the lines what’s fucked up
and everything is fine.

kuulet-hiljaisuuden

seepiasilma

puhukaa-saatana

via-kii

potilaskertomus

Potilaskertomus potkas tekeen seuraavan postauksen. Kai. Nielkää raivonne ennen kommentin jättöä siihen

Kupla

sunnuntai, heinäkuu 24th, 2016

puhelinkallio 1

ruuuiuiu

puhelinkallio 2 puhelinkallio 3 puhelinkallio 4

Lähinnä läheisyydestä

lauantai, heinäkuu 9th, 2016

NIIN PALJON ASIAA JA TYHJYYTTÄ ET TEKIS MIELI VAAN PURSKAHTAA
saatte jonku masennuspurskauksen sit myöhemmin, on mulla jotain rakkausturvahöpinää lisää kans, mut nyt on ehkä hyvä nukkua tässä välissä.

joo-o, voi elämä.

läheisyydest

Tilan kunnioittamisesta: ihmisillä on psyykkinen ja fyysinen oman tilan tarve, enkä mä haluu lääppiä tai udella niitä rajoja rikki, mut ihmisillä on kaiken ohella myös auditiivinen oma tila (joka menee kai psyykkisen alle), eikä esim. mun kiroilua tarvii kuunnella jos se tuntuu vahingolliselta. Käskekää ihmisten lopettaa ja lopettakaa kun käsketään.

hyvästitt

sielusavu

hymytöksäytykset

vastavuoro

silmittä

Tämä. ikuisesti ja aina, jumpe.

Mä oon miettiny ihmistä, joka on ottanu kahdesti mun käsistä kii, kun on huomannut miten ne tärisee
ja ihmistä joka on ottanu kii kun on huomannut miten mä tärisen ihan vaan muuten.

Mä oon miettiny myös ihan vaan käsiä,
niitä jotka oli kippuralla ja nyt kasvaa multaa maan alla,
niitä jossa on kauniit luut ja jotka ei anna mun tiskata ees omia astioita,
niitä joita en vielä oikein ymmärrä,
ja vähän omia pieniä käpäliänikin, joista mulla ei oo mitään sanottavaa.

Ei mulle mikään meinaa enempää kuin toisten lämpö, huoli ja oleminen. Siks kun mun käsi meni eilen vähän rikki nyrkkeilyssä, niin silti vaan naurattaa koska toinen, joka on ihmisistä ehkä hauskin, kysy onko kaikki okei.

lasileijona

Hyvä hyvin hyvää

torstai, kesäkuu 30th, 2016

rakkauskaiku

Rakkas rakkain elämä

huivin alla kanelia ja taskussa kardemummaa,
jos mietitte miltä rauha ja elämän jaksaminen haisee, niin siltä.

(Kanelia ja kardemummaa saa hassuilta ihmisiltä kirjeen mukana)

Kun mä hengitän niin mä elän joka solulla,

ja joskus se sattuu mut sen takii mä myös

hymyilen jos mun selkää silittää, koska siihen jää kädenjälki:
mä muistan sun kädet koska se lämpö ei lähde silloin kun käsi lähtee.

Totta puhuen kädenjälkiä on niin paljon, etten kanna enää vain itseäni
ja halausta on niin paljon, että paita haisee jo enemmän ystävältä kuin itseltä.

Kurtistutan kulmia ja
huomaan että puhun vähän liian nopeasti,
mutta huomaan myös että joku nyökkää
ja niin mä puhun.

Aina jää jotain kertomatta, aina on tarinoita huomiseksikin.
Esim. miten opettaja sanoi että ai sua ei kiinnosta, ja miten myyjä sanoi että ai itellekö sä muka rusettia ostat, ja miten lääkäri sanoi että ai mun verorahojako sä haluat käyttää, ja miten perheenjäsen sanoi että ai susta oikeesti tuli saatanan tyhmä.

Muttei mua pelota edes vähää koska ympärillä ei ole pahaa tai väärää,
ainoastaan turva silmissä ja hymyssä.

Jos yksi näkisi, niin sanoisi kai jotain tuikkeesta,
mutta tämä on hehkua
ja tuuli käy mun otsaan

ja tänään
mussa ei oo yhtä tai kahta kädenjälkeä vaan mulla on koko käsi, kaikki turva, koti, rauha ja kiitos.

ja tänään
loppuu mun kaks viimeistä viikkoa,

sillä tänään
ykskään solu joka mussa hengittää ei oo paskana.

on vain hiljainen sade, jota en ihan oikeasti tänään inhoa
paljaat jalat mutaisen ojan pientareella
ja roihu ihan päästä mutavarpaisiin asti

ja pikkaisen naurua.

nyt ollaan niin lähellä kaikkea mitä pitääkin.

Mua melkein alkaa heikottaa ainoostaan silloin kun nyrkki ei lyö tarpeeks lujaa parin hanskoihin
kun en oo tarpeeks vahva
mutta vaan melkein

Sillä jokainen joka jaksaa hengittää,
jaksaa olla,
nyt,
vielä vähän

on tarpeeks vahva.

Kiitospätkiä

tiistai, kesäkuu 28th, 2016

kerro tarinoita

DSCN4089

jaksa olla

naiset ensin

Sydämistymisestä ja suruista

keskiviikko, kesäkuu 22nd, 2016

kaihomieli

no hyi

tillsammans

Rakastan sanomattakin

torstai, huhtikuu 14th, 2016

saako sanoa rakastavansa

kysmys

Tuntuu et siitä on huisti aikaa kun viimeks tein kysymyspostausta ja kyl mä aattelin päivittää blogia, vaikkette haluiskaan kysyä mitään, mut siis joo jättäkää kommenttiboksiin kysymysasioita jos teille niitä päähän pälkähtää! Olis superia. Piirtelöin teille sit vastauksia ja voin vaiks ajastaa sit sillai, et vastauksia ilmestyy säännöllisesti kerran viikkoon, pitää vastaustiistain tai toteamustorstain tai öö emmä tiiä mikä viikonpäivän nimi rimmais hauskasti.