Posts Tagged ‘surku’

Laastarisäröi

torstai, elokuu 4th, 2016

ei ei ei

moi,

toivottavasti ootte siellä, minä olen ainakin ja tääkin on. tavallaan:

postaukset

kiitti niille, jotka huolehti. oon ollu hiljanen, mut niin ootte tekin.

Mä pelkään, et muhun on pakkautunu jotenki niin paljon saastuneita varjoja, et saan meidän talon katon tipahtamaan ja mä pelkään, että kun ihan liian pian lähetään käymään Tsekissä, et se sama paska mun sisällä saa sen lentokoneenkin tippuun ja oon vaan tosi  pahoillani kaikkien läsnäolijoiden puolesta.

Mulla on esim. sata syytä miks luikin teiltä pakoon enkä mä sano et ne syyt olis nollassa, mut ilman syyllistyksiä mä voin latoo teille huvin vuoksi jotain tekosyitä jos ootte ihmetyksissänne:

  • mä haluun olla pieni
  • mä haluun olla itsekäs, ilkee, dramaattinen
  • mä haluun kertoa miltä tuntuu itestä (stalkatulta, olemattomalta)
  • mä haluun kertoa miltä maailma tuntuu (liialta, vaativalta)
  • mä haluun lopettaa, pausettaa, keskeyttää, jaksaa
  • mä en jaksa
  • mä oon utelias ja mustelmahakuinen
  • mua ahdistaa, hävettää, inhottaa
  • mua turhauttaa
  • .. ihan tosi paljon
  • .. ärsyttää myös
  • —–

Täs mä silti oon, koska mulla on elämäs kaks suurtakin suurempaa juttuu, joista blogi on toinen, enkä mä voi niistä kumpaakan nollata ja kadottaa.

billy talent

ringo päämäärä

ringo da face of silver, heart of gold.

skene muru

huh huh joo tapahtu juttui ja seuraavas solidaarisuuskalenteris on sit min kömpelön pieni sanasotku.

nää sanat on ollu jo jonkin aikaa mun seinällä:

DSCN4190

DSCN4192

Katoin leffan jossa sanottiin, ettei elämälle saa olla liian ankara, ei omalle eikä muiden, koska loppujen lopuksi se vain kuluu, päivä päivältä. En oo ihan varma mitä aatella siitä.

säkki ja keesi

Se ei oo nyrkkeilysäkki, mut side, jonka kanssa voi lyödä nyrkkeilysäkkiä. Elämä rullaa, rakkaat.

Mulla ois jotain muutaki vanhaa blogipaskaa, josta haluisin teitä muistuttaa, mut teen sen sit joskus (niinku kaiken muunkin).

Tulin pari tuntia sitten nyrkkeilytunnilta, mutta ei se mitään, vaan se, että tänään myös tassuttelin kaduilla uuden kauniin ihmisen kanssa, joka tarjosi teetä ja aarteita. Nyt kolmen kuukauden jälkeen oon filosofian ykköskirjassa yhäti sivulla 15, mut siltikin aion lukea saman tien uudet sarjikset, kunhan posti tuo ne.

Kyl mä tiiän mikä ois järkevää, mut sei oo hauskaa.

Koskee

lauantai, maaliskuu 19th, 2016

maailma kuuluu kaikille

Koska mun ajanhallinta on paskaa ja pelottaa lukea kirjotuksiin, niin oon viime päivät vaan piirtänyt ja askarrellut. Jos sinuu kiinnostaa kangasmerkit tai originaalit piirustukset, niin klikkaa itses tänne: KLIK

Räkä

perjantai, lokakuu 23rd, 2015

tippuu

Mikä ei kuulu joukkoon

perjantai, heinäkuu 10th, 2015

vittupääpentu

en osaa olla

surku

ei huvita

unmotivated 1200

värit tui

Beatnik-lapsi ilman huumeita

perjantai, toukokuu 29th, 2015

anger

Tätä kuvaa on miettinyt paljon^. mut joo, eipä siitä muuta.

tuuli ja seikkailu

Oon ruvennut kirjoittamaan kirjoista kauniita lauseita ylös ja Matkalla-kirjassa oli upeita ilmauksia niinkuin ”lempeä arki” ja ”murheellisen pehmeä sadeyö” (rakastan adjektiiveja)  ja eräs sanoi ”rakastan sinua niin kuin aina” (leffassa se toistaa useasti I love you as ever tjsp emmä oikeesti muista) ja siinä oli paljon mistä tykätä, mutta tän mä vaan kirjotin ylös:

”Pujopartaisia, hurjia nauravia neekereitä käveli ohi; sitten pitkätukkaisia rahattomia irrallisia suoraan 66. tieltä New Yorkista; sitten vanhoja aavikkorottia jotka kantoivat myttyjään ja kääröjään ja olivat menossa etsimään puistonpenkkiä Plazalta; sitten metodistisaarnaajia ja välillä joku luonnonlapsi, parrakas pyhmimys, sandaalit jalassa. Halusin tavata heidät kaikki, puhua jokaiselle, mutta meillä oli Bean kanssa liian paljon tekemistä rahan hankkimisessa.”

helisee

henki hevoset

nyyhky

monologi hur termosmuki

tupakkauni JA ARVATKAA mun alitajunta ei oikeesti ees antanu sen tupakan palaa, koska tarpeeni säilyttää arvoni yhden kivan silmissä on niin suuri, huoh voi elämä.

Tänään matkalla kaupasta himaan näin pennun, joka oli parkeerannut polkupyöränsä puoliksi ojaan ja aukoi siinä joulukalenterin luukkuja.

elämä.

mitä.

Tänään myös ostin nättejä postimerkkejä ja nauroin, koska pihalla oli niin paljon voikukkia. Ylihuomenna on kevätjuhla ja sitten alkaa kesäloma ja vähän pelottaa, että elämä räjähtää kun ei oikein ole kapasiteettia käsitellä kaikkeutta ja piru vie kun kaikki on hurjaa. Tiedän mistä löytyy hyviä tyyppejä, ja vaikkei ole hintaa mennä katsomaan niistä edes puolia tai kolmasosaakaan, niin ehkä kuitenkin jotain hassua tapahtuu ja oleminen on kivaa.

On kansamme loistavin sielultaan musta

torstai, tammikuu 29th, 2015

fiilikset

renttu

rekrynä

maistraatti kasitoist

Kosk mullei salee tuu oleen kesätöitä, josta sais rahaa ku kaikki koiranulkoiluttajaa kaipaavat asuu jossain huitsinpersees ja sillai, nii aattelin piirtää tilaustöitä koko kesän sit ku kesä joskus alkaa. Mainitsen tästä jo nyt, sillä jos kesällä alan perseileen (mikä on varsin oletettavaaaaaa), nii saatte heittää mua jollain kävyllä otsaan ja kysyä jos alkasin piirtää niit tilaustöitä, ettei miun tarvii sit kärvistellä ku ei oo varaa muuta ku varastaa omenoita naapurin puusta (ku ei naapurilla oo ees omenapuuta).

tässon tupsukorvakuppi:

ilveeeee

Aikalisä

sunnuntai, lokakuu 26th, 2014

stressisyösunpään

stressisyösunpään 2

stressisyökääretortun

Tarina mun hevibootseista: olin kävelees uusilla popoilla (ja yheksän hakaneulan takilla) nätisti jalkakäytän reunaa pitkin kun vastaan tallusti joku rouva lapsenlapsensa kanssa. Katse visusti horisonttiin suunnattuna tää muija vetää olasta tän pennun ittensä perässä melkein ojaan asti ja ihan tosi kauas minusta. Vitutti ja nauratti. Vähän ku yläasteen pennut joita kengät suuresti riemastuttaa. Fuck it dude, mulla on totta vie semmoi olo, et pimeellä kadulla jopolla himaansa keulivat teinigangstat ei huoleta ja voin pitää kasvatuskeskustelun (tai potkasta omg) jos joku uskaltaa tulla haastelemaan.

joku sano mua joskus helposti lähestyttäväks hups eiku oon mä vielki oikeesti

Kurinnurin

tiistai, elokuu 26th, 2014

perusräkänokka vanhoihin

kaikki

Ei saastaa pestä voi

torstai, huhtikuu 24th, 2014

 

Sanoi, että voisin kirjoittaa kirjeen sille, jonka luottamus rumiten turmeltiin. Taidan kirjoittaakin. Anteeksi on niin turhanpäiväinen sana. Ei se merkitse itselle sanottuna yhtään mitään, vaikka kuinka yrittää. Kääntäkää se kissaksi. Tai joksikin, mut mun ei tarvii sitä kuulla.

Älkää ”kohdelko kuin eläintä”.

Oikeesti.

Ikinä.

(Älkääkä aukoko päätänne jos joku ei halua syödä teidän kanssa sitä lihamyllyn läpi mennyttä eläintä. Tai haistella sitä katilassa tunnistamattomaan muotoon mennyttä elotonta paskaa, joka haisee koulun ruokalassa tai omassa keittiössä.

Ei, mä en oo varma ”onko se mun porkkana kärsiny”. Mut mä oikeesti mietin sitä. Ei tarvii muistuttaa. Ei tarvii olla ”perkeleen ituhippi”, vaikka haluaa pysyä järjissä.)

Älkää sanoko tytöksikään.

Antakaa elää.

 

Kuristaa.

 

I’ll see you when I fall asleep

perjantai, maaliskuu 28th, 2014

Kertokaa jos joskus kuulette jotain hauskempaa https://www.youtube.com/watch?v=B30w4yuL5do

p.s. ponimunista saa siirtotatuointeja (!!)

”Kohdella kuin eläintä” on yleisesti hyväksytty ilmaisu arvottomalla paskalle

tiistai, maaliskuu 4th, 2014

Mun vihanhallinta on ihan kondiksessa

sunnuntai, helmikuu 16th, 2014

Sekin vielä

maanantai, joulukuu 2nd, 2013

 

Ohje on täältä, mutta voin kertoa sen teille tässäkin:

Tomaatti-cashewpasta
kahdelle

– nauhapastaa
– rasia kirsikkatomaatteja (200g)
– pussi cashewpähkinöitä (1,5 dl)
– 1 rkl tomaattipyrettä
– 2-3 valkosipulinkynttä
– 4 jumboherkkusientä (150 g)
– 2 tl balsamicoa*
– 1-1.5 dl vettä
– 0,5 dl kaurakermaa**
– suolaa, pippuria
– tötsä tuoretta basilikaa

*jos olet yhtä tyhmä kuin minä, niin se on mustassa pullossa olevaa haisevaa balsamietikkaa, jota myydään kaupassa rypsiöljyn vieressä.
**jos olet isokyröläinen, niin voit käyttää myös soijakermaa

1. Mössää sauvasekoittimella mahdollisimman siläksi tomaatit, pähkinät ja tomaattipyre. Lisää tarvittaessa tilkka vettä.
2. Hienonna valkosipuli ja pilko sienet (sienet voi muodon vuoksi huuhtasta ja jalankin voi syödä (=mä en tiedä tälläsiä juttuja)) . Kuullota valkosipuleita pannulla öljyssä hetki, lisää sitten sienet ja balsamico. Paista muutama minuutti.
3. Laita pasta kiehumaan.
4. Kaada pannulle tomaatti-pähkinämössö sekä osa vedestä. Anna paistua keskilämmöllä n. 5 minuuttia ja lisää pikkuhiljaa vettä. Lisää lopuksi kaurakerma, suolaa ja pippuria.
5. Sekoita kastike pastan joukkoon ja silppua mukaan basilikaa
6. Halkea onnistumisenriemusta ja juo kauramaitosi ylpeillen jalallisesta prinsessalasista.

Kondiksessa

maanantai, syyskuu 2nd, 2013

Puhdasta auditiivista parhautta

Can there be a road that takes us home?

perjantai, heinäkuu 5th, 2013

Sen mä teille sanon, et jos ikinä jonkun kanssa kadulla nauratte, niin muistakaa että se kaunis kohtaaminen on yksi hellyyttävimmistä siunauksista ja kiitoksista, joita ihminen voi Elämältä saada.